Mistä on Musavisan "musa" tehty?

Vastineena edellisen poustauksen kommentteihin (courtesy of mackan) ja vihdoin heränneestä keskustelusta innostuneena (mahtavaa, nukkuva kuorolainen havahtui!) esitän nyt kysymyksen siitä miten on musavisan musa määritelty? Ja miten imperialistiset tahot hallitsevat ja huomattavasti rajoittavat suomalaistenkin musiikkimakua? Harrastakaamme itsekritiikkiä!

Olisiko myös aika kysyä miksi käymme Musavisan viettohon ylipäätään? Eikö valistus ja oppiminen ole uuden musiikin löytämisen lisäksi se kantava voima? Ei helevetti kyse voi olla siitä, että taputellaan kavereita henkisesti selkään kun ne tunnistaa omasta levyhyllystään löytyvän teoksen, hä!

Ja mitä musan "tunnistamiseen" tulee, eihän se ole itse tarkoitus lainkaan. Ilmiselvän tunnistaminen on rutiininomaista eikä tuota samanlaista mielihyvää ja dementian ehkäisytehoa (mitä kenties ikääntyvän musavisaväenosan kannattaisi röökinpoltoltaan pohtia...) kuin muistelu-arvailu-luova tanssi. Menestyksen mittapuu on visassa muutenkin niin suhteellinen; ketä itsekriittistä musavisailijaa lämmittää kun "voittaa" tietäessään vastauksen parhaan kaverin/kolleegan kysymyksiin?

Mitä tulee kitinään ja marmatukseen; pyrkimys oli ja on pikemminkin herätellä ja tiltata yleisesti ja tasapuolisesti. Tämä on (edelleen) allekirjoittaneen henkilökohtainen missio, johon muut mäntylät eivät suvaitsevaisuudessaan ja hyväsydämisyydessään alennu. Eikä tarvikkaan niin kauan kuin juovat reilun kaupan kahavia!

Joka tapauksessa renesanssin armoitettuna kannattajana saavun (ja tulen saapumaan muahahahahahaha) kerta toisensa jälkeen tähän pyhään kokoontumiseen, joka Musavisana tunnetaan; idealistinen, ikuisesti optimistinen sydän täynnä toivoa siitä, että saamme kuunneltavaksemme laajan spektrin maanpäällistä musiikkia.

-Anu-



JK (post-vyörytys): Kiitos kaikille asiaa pohtineille ja -ville visalaisille :) Näköjään drphilamatööripsykologi pikaruoka-analyysini karahti karille ja hyvä niin.

Kauden avaus 26.9.

Jep, visa oli (taas) sitä itseään: valkoisen miehen rock-musaa. Tämä toivottavasti palvelee jonkinlaisena testosteronitason kohottajana visaväestössä, koska muuten se on vain pirun puuduttavaa. Räyh!

Mäntylät saivat onneksi asiantuntevaa vahvistusta special guest visailijasta Sakesta, kiitoksemme!

-Anu-

Visavalmistelut

Sauna, ipod sekoitussoitolla, vielä poiskariseva jetlag... -Mäntylöillä on monta keinoa valmistautua taistoon. Rivimme ovat yhtenäiset!

"Finlande: deux points"

Toukokuun Euroviisufinaali oli sen verran huumaava kokemus jälleen tänä vuonna, että mäntylöiden jasmiinit eivät kyenneet pukemaan tunteitaan sanoiksi. Sen sijaan he vetivät ylleen Euroviisu-paidan (ks. kuva) ja lähtivät kesälaitumille. Nyt The Jasmin Mäntylät ovat valmiita Musavisan 07-08 kaudelle kypsempänä kuin koskaan!

Euroviisu-semifinaalikatsomo Tupsussa!

Olimme Tupsussa mahdollisuus seuraamassa Euroviisujen semifinaaleja! Sessiot mahdollisti Mäntylöiden aktiivinen lobbaus, kärjessä Viisueksperttimme Jenny. Kovin sankkoja joukkoja ei paikalle saapunut seuraamaan tätä kotimaassame historiallista spektaakkelia, mutta tunnelma oli silti korkealentoinen. Screenin eteen parkkeranneet kaupunginteatterilaiset muodostivat toisen varsinaisen faniryhmän. Tupsun vakioasiakkailla oli myös sanottavansa. Omat suosikkimme olivat Bulgaria, Georgia, Belgia ja Serbia.

Lentäviä huomioita esiintyjäryhmittymistä:

Belgia (disco!):
-"Tino Singh ilman bengalinenää."
-"Torvisektio! Belgian parhaat puhaltajat!"

Kroatia (epävireinen nainen ja monipuolinen mies):
-"Eric Clapton, Zucchero -ja Spinal Tapin ulkonäkö."
-"Oikeesti tässä pitäs laulaa "You'll never know how much I love your shampoo"."

Latvia:
-"Il Divo -kopio, ankeeta!!"

Makedonia:
-"Tässä yritetään liikaa tätä balkanilaisuutta."
-"Tuulikone pääs käyntiin."

Malta:
-"Malta on paras! Paras asuttomuus! Siellä on niin kuuma siellä Maltalla!"

Norja (epäreilusti ja asiattomasti ikäneidoksi leimattu naisartisti):
-"Ei ihme että Norija on hävinny 10 kertaa!"
-"Kaikki kliseet pantu yhteen biisiin -vain Jari Sillanpää puuttuu."
-"Pikkarit näkyy -no, oli sentään pikkarit!"

Portugali (huomionvievä miestanssija vartalonmyötäisessä lurexissa):
-"Tuo on elävä emätinpuikko!"

Puola (vähäpukeista misua):
-"On ainaki maan värit yllä -se mitä on yllä."
-"Mitenkähän tää yhtyy siihen Puolan katolilaismeininkiin?"

Slovenia:
-"Voi herrajumala!!!"
-"Tää on hyvä jos haluaa kiduttaa jotain krapulaista."
(Tupsun kantikset kysyy onko kyseessä Tarja Turunen -yritelmä, jep!)

Tsekki (äijärokkia):
-"Tsekkien Metallica? Ehkä tää on se Tsekkien Tommi Läntinen, Metallica on liian imarteleva, tää on ihan iskelmä."

Turkki:
-"Turkin Justin Timberlake ja Jari Sillanpää -hybridi; yritystä on!"
-"Vatkaa vaan!"

Viro:
-Laulaja laulaa: "And that's how the story goes..." -> Suomennoksessa lukee: "Mitä sitä enää vatvomaan?" ??!!!???

Bändipaidat (eli Viikon vänkkerthredi)

Sister Flo:n hyvin hallussa olevasta merchandise-puolesta inspiroituneena muisteli/emme bändipaitavarastojamme.

Edustettuina ovat (hankintavuosittain):

-Rage Against The Machine (n. 1993) "Working woman", oliivinvihreä
-Joy Division (1994) "Love will tear us apart", musta
-Pulp (1995) logo, musta
-Blur (1995) "burp", oranssi
-Jimi Hendrix (1996), valkoinen
-First Floor Power (2001) logo, musta
-Orquesta Tipica Fernandez Fierro (2006) logo, sammakonvihreä

Lisäksi jo kiertoon pistettyjä paitoja (RIP):

-Beautiful South (1996) "Northern scum", tummansininen

Stereotyyppistä naiskuvaa intressien osalta toisintaakseni lisäsin perään paitojen värit :P

Kellarihumpat 29.04.06

Parkkihalli on hieno! Mikä tilakokemus!:


Ja Mäntylä-klaanilaisetkin antoivat tyylinäytteen:



Illan downer: Tyhmä laulaja käski yleisön laulaa lu-pil, miksei ska-ter, olis sopinut bändinosan luukkiinki paremmin! Kyllä riittää valistussarkaa, ei voi muuta sanoa!

Illan huippu: Aira Samulin pahvihahmon stage dive, omin pikkukätösin siirsimme tämän höyhenen kevyen sankarittaren läpi Comicon kansoittuneen ravintolatilan.

Onko elämää ilman Lordia?

Yksi The Jasmin Mäntylöistä joutui onnettomasti valvomaan to-pe yötä töitä tehden. Alkuyö meni vielä rattoisasti Woody Allenia solvaten, mutta Radio Suomen yöradion kuunteleminen veti naisen murheen mutkiin.

Yöradion teemana oli ”henkilökohtainen suhteesi euroviisuihin”. Aivan hetkessä kaikki katkerat tuntemukset nousivat sielun syvyyksistä ajankohtaisten ajatusten pintaan. Tämän Jasminin elämääravisteleva kohtalo on ollut missata Lordin euroviisuesiintymiset.

Kuuluisan finaalin pistelaskun aikaan hän oli aivan toisaalla, ulkomailla, viattoman tietämättömänä Suomen kansan kollektiivis-mentaalisen mielentilan saamasta dramaattisesta käänteestä. Kohtalon ironiaa on, että tämä oli ainoa kerta Jasminin elämässä kun euroviisulähetys jäi näkemättä. Jasminin ollessa vielä sideharsokapaloissa, vanhemmat kiikuttivat hänet pinnasängystä television ääreen seuraamaan pistelaskua. Äidimaidossa on jo nautittu kansallisen häviämisen toistuva kaava.

Nyt Jasmin huomaa olevansa ulkopuolisena euroviisuhuumassa. Kokemus on verrattavissa Jääkiekon MM-voiton, Tarja Halosen presidentiksi valitsemisen tai Paavo Väyrysen poliittisen comebackin tapahtumahetken menettämiseen. Mahdottomaksi oletettu on toteutunut ja sen aiheuttama riemu ja ylpeys on pakahduttava. Tästä yhteisöllisyydestä Jasmin jäi ulkopuolelle.

Vain vaivoin tämä Jasmin yrittää torjua ulkopuolisuutta muuttamalla takaisin Lordin kotikaupunkiin, syömällä Lordi-ravintolassa ja nauttimalla Lordi-colaan sekoitettua punaviiniä. Turhaan.

Tämä Jasmin tuntee olevansa vieras omassa maassaan. Hyyryläinen omassa kodissaan. Profeetta vieraalla maalla. Mätä oksa terveessä puussa. Siemen siementtömässä viinirypäleessä, etc.
Loppuun vielä lainaus säälittävän suomalaisen itsesäälissärypemismusiikkikulttuurin (Zen Cafe) helmestä kuvastamaan Jasminin henkistä tilaa:

Auto parkissa

Minä olen syksy hiljainen
minä olen aamu talvinen
minä olen ollut rautatie
ja kiskot sen

Minä olen puita metsässä
minä olen kanto tiedätsä
minä olen ollut valtatie
ja asfaltti

Minä olen pöytä nurkassa
en liiku vaikka mul on jalkoja
minä olen ollut lentoreitti
pohjoiseen

Minä olen auto parkissa
olen täynnä sakkolappuja
minä olen paskaa lintujen
konepellin päällä tiedän sen

Minä olen huone vintillä
olen talo ilman hissiä
minä olen ollut
väylä Tukholmaan ja pois

Minä olen ilmaa purkissa
minä olen karhu talvella
olen ollut taivaankansi
tähtiloistossa

Vappuheilaproblematiikasta

Tämänhetkinen vappuheilasaldo 2007 näyttää seuraavanlaiselta: 1,5 suomalaista, 1 saksalainen, 0 haalaripelleä. Osa Mäntylöistä samaistuu (ironisesti) The Smithsien Never had no-one ever tai Joy Divisionin Love will tear us apart -riimittelyyn. Mutta peliaikaahan on vielä.

Viime vuotista vappuheilasaldoamme kartoitettaessa totesimme kirjon olleen suhteellisen laaja: 1 suomalainen, 1 ruotsalainen, 1 keski-eurooppalainen (Saksa?). Eräs Mäntylöistä oli nuhaisena kotonaan syömässä peukaloisnakkeja -ihan toimiva ratkaisu sekin.

Näin vapun alla moni heittäytyy muistelemaan menneiden vuosien vappuja ja niihin olennaisesti kuuluvaa heilaosastoa. Vappuheiloissa ongelmallisinta on niiden holtittomuus; toisaalta kuka haluaa kesyn ratsun selkään? To heila or not to heila, that is the question. Harkinta-aikaa on vielä muutama päivä.

Mario Biondi

Imutettuani noin 400 sielukasta ämppäriä tuttujen iMac:ltä (yes, I am a tech-wanker), ipodistani on sinkoillut tinnittäviin korvakäytäviini uusia musiikillisia helmiä. Eräänä semi-tuskaisena arki-iltana luureihin kajahti odottamatta Mario Biondi- nimisen miekkosen "This is what you are"-kipale, joka nosti fiiliksiä huomattavasti öisen Rovaniemen totaalihiljaisuuden painaessa rintakehää.

Tämä Mark Murphy:n mieleentuova, mutta karheampiääninen jazz-laulaja osoittautui Google-avitteisten tutkimuksieni kautta aidoksi Parman kinkuksi. Sekä ulkoiselta tyyliltään että iältään Biondi olikin olettamaani samisaarimaisempi, mutta sehän ei ole este.

"This is what you are" on kuplivan menokas vokaalijatsihelmi joka sopii erinomaisesti synttärilahjaksi rakkaalle ystävälle erityisesti näin kevään kynnyksellä. The High Five Quintet säestää Biondia tämän Handful of Soul -albumilla, josta löytyy myös asenteella nimetty biisi "I'm her daddy" - Right on!

-Anu-

SuperDisco -etkot

Totesimme kuuntelevamme jälleen yhtä genreä, joka Musavisassa on rankalla kädellä laiminlyöty: DIScO!

Blaxploitaatio-klassikko SuperFly:sta komeasti tuunattu juliste kutsui The Jasmin Mäntylät (Rovaniemen, tietämättömille) Assan SuperDisco-iltaan.




Lämmittely hoitui lähinnä valkoisten miesten diskoa sisältävällä Saturday Night Fever -soundtrackillä, joka sointui hieman originaalimatskua paremmin talvenkalpeisiin hipiöihimme.
Tästä siirryimme luontevasti Flashdance-saundeihin, jotka kirvoittivat henkiset trikoohikipannat otsillemme.



Lapin kesä on jo pitkällä kun vielä lähempänä keskiyötä näkee eteensä lumen alta paljastuneella asfaltilla. Rovaniemi, maailman pohjoinen helmi sulki meidät diskosoinnuin syliinsä. Open Sesame!

Finaalivibat/fibat

"Miten lokki voi pettyä? -Ei ollu tarpeeksi mäkkärin jämiä terassipöyällä."

"Olin unohtanu että Jorma Kääriäinen on Tosi Hot Daddy-o!!"

"Ainoa manageri mikä tiedetään on Malcolm Maclaren...! Argh!"

"Emmie tiijjä! = En tiedä."

Jossain vaiheessa turistibussi tyhjensi Tupsuun sisältönsä.

A propos, ihmisistä tulee uusia puolia esiin kiperissä tilanteissa; eräs joukkueemme jäsen ei kestänyt kuudennen aivon liittymistä arkkivihollisemme riveihin - henkkamaukka heitä auttakoon!

"Pojille propseja väliaikamusiikista!"

"Äiti sanoi että Metrotytöt on vain köyhiä jäljittelijöitä: ei niitä kukaan kuuntele, ellei ole urpo."

"Foxit meni hyvin. Vamos a la kesälava."

Emotionaaliset sävelet

Tulipa taas ipodista Lalehin "Live Tomorrow" ja mieleeni muistui talvi-iltainen hetki Sörkassa alkuvuodesta.
Taivaalla oli riipivän kaunis kuutamo ja sydämeni vuoti verta; elämäni x. rakkaus oli päättynyt ja Laleh lauloi:

"It's cold around me, the night is young
The sun has fallen and I’ve become
The lonely one
The moon is dancing among the clouds
And my knees are shaking,
And my dreams are breaking..."

FAQ eli Usein Itseltämme Kysymiämme Kysymyksiä

Miksi ”The Jasmin Mäntylät”?

Mirkka, Mirkka minkä meille teit?! Yllättävä salamamenestyksemme sitoi kohtalomme yhteen tämän alunperin hätäiseksi testinimeksi tarkoitetun valinnan kanssa. Toisaalta, musaosaamisemme on Jasmin Mäntylän luokkaa, sillä elämällämme on muitakin tarkoituksia kuin vanhojen vinyyleiden takapuolibiisilistojen ulkoa pänttääminen.


Miksi visan nimi on Musavisa?

Tupsun Musavisassa soitettu musiikki on surullista kyllä aina sitä samaa valkoista mieskeskeistä miesrokkia, joka ei käsittääksemme vastaa musa-sanan globaalia määrittelyä. Kattokaa vaikka sanakirijasta! Haloo!! Missä ovat haitilaisten transsukupuolisten kääpiökuoro? Entä eskimonaisten soulpoppoo? Masurkkastrippareista puhumattakaan?


Miksi Mäntylät istuvat aina Tupsun lavalla?

Egomme ei ole Teksasia suurempi, vaan koska Suomi on kehitysmaa ei täällä ole vielä kunnon tupakointilakia. Ja kunnon tupakointilakihan on sellainen että sitä ei sitten rössitetä missään, hampuusit!
Lisäksi yksi Mäntylöistä on tunnetusti niin paha suustaan (ks. alla), että meidät olisi jo diskattu ja kunnianloukkaussyytteitä satelis postiluukusta.


Miksi Mäntylät lähtivät kesken visan?

Matkamme ei kulkenut uimahalliin, joidenkin poikakuorolaisten mahdollisista bikinifantasioista huolimatta :)

Anu kommentoi erään tiistai-illan jälkeen:
"Ou swiit tsiisös (tai pyhä sylvi uskontokuntaan kuuluville)! Mehän ei luovuteta; kyseessä oli sisäsiittoisesta sekä yksinkertaisesti vaihtelun puutteessa tylsästä (anteeksi) visasta johtuva säästöliekillä protestihenkinen ulosmarssi. Visassa oli eilen pahemmat sopupelit ku suomipesiksessä konsanaan; toisaalta eilinen musiikkiaineisto kattoi noin 2 promillea koko maailman musiikista.
Jos haluatte että visassa käy muitakin kuin oman joukkueenne jäseniä aka ihqun munankaivelutaustamusabiisiarkistonne kollektiivisia imuttajia (anteeksi) suosittelen rankkakätistä repertuaarin laajennusta tai voitte saman tien nimetä visan 'X:n ikiomaksi rock-visaksi' (parilla poikkeuksella).
JK. Tämä on henk koht kritiikkini/träshäys eli älkää tylyttäkö muita mäntylöitä!
Ne on palijon minua mukavampia :D "

Idolit ja (hä)märät esikuvat

suomalainen nainen
Annikki Tähti
Bee Gees
Big Punisher: I'm not a player I just fuck a lot (erään jäsenemme slogan!)
Eeva-Kaarina Volanen -se hymy!
Eternal Erection: funk da house
Etta James: otti tyynesti paskaa ja tyhjiä lupauksia käteen levy-yhtiöpomoltaan
Kepakko Pelle Hermanni-showssa
Lea Joutseno: Suomen paras käsikirjoittaja
Leif Lindgren: joka halusi valkoisen merrrsun
Smack the Pony -työryhmä
Tarja Halonen
Vikter Duplaix: sänkykamarisoulin suurlähettiläs eikä yhtään leuhka vaan ihq, PLUR!

(Tähän listaan ei ikinä tule kuulumaan Pink Floyd, Nirvana, Eppu Normaali, Klamydia, Dire Straits jne.)

Musavisan kausifinaalin myötä blogi pystyyn!

The Jasminmäntylät tajusi olevansa viimeistä kertaa koolla Musavisan kauden grande finalessa 24.huhtikuuta 2007 ja päätti perustaa nostalgiablogin, jota maailmalle katoavat jäsenet (ja muut visalaiset) voisivat vilkuilla tarpeen tullen, muistellen noita intensiivisiä iltoja Rovaniemen Pub Tupsussa.

Lisää kerrontaa tulossa pian..